"Kasvaa-verbin johdoksella kasvo tai kasvu on runsaasti vastineita itämerensuomalaisissa kielissä. Niiden merkitykset vastaavat lähinnä suomen sanaa kasvu. Myös suomen murteissa ja vanhassa kirjakielessä kasvo-sanalla on nykyisestä yleiskielestä poikkeavia merkityksiä, esimerkiksi 'kasvu, kasvi, hyöty, voitto, korko'...

Elias Lönnrotin sanakirjassa (julkaistu 1866-1880) yksiköllisellä sanalla kasvo oli merkitys 'poski'. Voidaan ajatella, että kasvot tarkoitti ensin molempia poskia ja sittemmin koko pään etupuolta...

Naama-sanan vastineita ovat karjalan noama ja saamen námmi. Edellinen merkitsee sekä kasvoja että naamaria. Jälkimmäinen tarkoittaa ohutta nahkaa, joka peittää poron sarvia niiden kasvuvaiheen aikana."

(Nykysuomen etymologisen sanakirjan pohjalta.)